Galleria > Yleinen > Traktorit ja koneet |
TIEDOSTO 8710/14488 |
|
|||
|
Äänestä tätä kuvaa (äänet: 3.3/5 3 äänellä) | |||||
Tiedoston tiedot | |
Tiedostonimi: | valmet_+_paalikone.jpg |
Albumin nimi: | kuikelo87 / Traktorit ja koneet |
Arvo (3 ääntä): | |
Avainsanat: | Inliner / claas / valmet / 655 |
Kuvaajan nimi: | kuikelo87 |
Paikkakunta: | Alajärvi |
Tiedostokoko: | 429 kt |
Lisätty galleriaan: | %01.%08.%2008 |
Tarkkuus: | 2074 x 1556 pikseliä |
Katseltu: | 3275 kertaa |
URL: | https://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=29892 |
Suosikit: | Lisää suosikkeihin |
Kommentti 18 - 37 37:n joukosta Sivu: 1 - 2 |
|
|||
mun mielestä viconi ja welgeri on sellasia koneita joita vois suositella itellä on vicon rf 135 paalattu vajaat 6000 ilman mitään isompia ongelmia
|
|
|||
nii nii tuo mchale tulikin vasta keväällä helpin paaluuseen
|
|
|||
eikö ole kumma ei taida olla pelimiehiä laakereita menee joka paalaimesta kun tarpeeksi käyttää varsi kestovoidellut kun se pitää pestä painepesurilla vähän väliä ettei sidonta toimi on täysin istuimen ja ratin välissä uuden koneen kanssa tulee purkki missä lukkee talkki mutt harva tietää milloin ja missä siitä on käyttöä vaan se purkki on hukassa samaten kuin käyttöohjekirja mistä saa kaiken selväksi
|
|
|||
no ei kait se aina nyt iha nuin ole ei meiltä ole mennyt kuin yks laakeri laasista ja aina se pestiin painen pesurilla syksyllä mutta aina öljyttiin pesun jäläkeen minä luvin mchalen ohje kirjan vissii 5 kertoo läp kottaasa nyt muistaa tärkeemmät ulukoo
|
|
|||
ei kaikki lue se jos jotain kannattaa että oppii tuntemaan koneen eikä aivan pimiässä harppoo kaikissa koneissa on omat oikkunsa kun ne oppi niin yleensä lopputulos mieluisa mc hale taita kyllä olla paalaimien aatelia meilläpäin vain on vähän outo (...) tulossa luulempa vain että senkin pikku oikut joutuu oppiman
|
|
|||
Itse olin aiemmin sitä mieltä, että Claas 255:den verkkosidonta on täysi susi. Piipon verkolla noin yhdessä paalissa kymmenestä oli sidonnan kanssa ongelmia ja Rondotex teki useasti internet-paaleja eli veti verkon sisään ennen aikojaan. Tänä kesänä sitten alettiin säätämään laitetta ihan tosissaan. Kysymys on jarrutangon ja verkkojarrun oikeasta säädöstä. Löysimme kokeilemalla Rondotexille oikean säädön ja nyt pelaa sidonta kuin junan vessa. Sen jälkeen ei sidontahäiriöitä koneessa ole ollut, esim. viime lauantaina 103 paalia eikä yhtään häiriötä. Ohjekirjan säädöillä sidonta ei toimi.
|
|
|||
tossa oli tänää puhetta sen mchale yhistelmä kuskin veljen kanssa et 800-900 paalia paalattu eikä mittään ongelmaa et uskaltaa sitä mennä suosittelemmaan jollekkiin joka paalainta on vaihtamassa... ja tekee tiukemmat paalit kun mikään muu normaalilla kammiolla oleva paalain ainakkiin welkerin kusettel mennen tullen
|
|
|||
ei kait kirjassa ole kuin perussäätö säädetty claasin koeverkolle se on justiin niin kuin tonto sanoo tangot ja jarrut pitää säätää oikeaan tiukkuuteen ohjeista kun katsoo saa tietoa mikä voi olla vialla yks asia kannattaa tarkistaa välillä on että vipu joka määrää sen kuinka paljon verkkoa halutaan että se työntyy tarpeeksi eteen että pääsee alas muuten alkaa sotkemaan uudella 355:lla paalattu vajaa 3000 paalia ilman sanottavampaa ongelmaa että paljon on käyttäjestä kiinni ? koneeseen pitää tutustua että pystyy pikkuongelmia raktkomaan
|
|
|||
Jos on peukalo keskellä kämmentä, niin Claasia ei kannata ostaa Ehkä se on tehty enemmän Keski/Etelä-Euroopan kuiville alueille. Itse asiassa McHalessa ja Claasissa on verkkosidonnassa ihan sama toimintaperiaate mutta McH:ssa sidonta antaa sen " löysävaran" verkolle, jotta sidonta käynnistyy paremmin. Meillä on nyt Claas 255 -05 toiminut hyvin ja tekee muuten niin isoja/raskaita paaleja kuin vetotraktori antaa myöten Ennen ajattelin, että tuli hommattua kallista romurautaa pihaan Claasin myötä mutta olin oikeasti väärässä. Se toimii nyt hyvin
|
|
|||
nyt aletaan puhumaan asiaa muuten ootko huomannut että tankoje vasemmalla puolella on rautapala löysää se että tangot pääsee ylös asti sillioin antaa enämmen joustovaraa ei revi verkkoa niin herkästi ensnmäisessä sitä palaa ei ollut enkä ole kunnon vastausta minkä takia se on olemassa konsteissa oloissa tahtoo kerätyä rautarullalle ja kumivallssi menee tahmeaksi kun välillä pesee rautarulla saippuavedellä ja pnee sitää mukana ollutta talkkia niin taas toimii elikkä se siitä hoitamisesta oot huomannut jos säätää rondotexille ei piippo toimi on muita merkkejä kun tomii
|
|
|||
tekeehän toi meijännii mchale semmosia paaleja ettei elhon 1010 nosta niitä ilman lisä painoja eikä tarvii olla es märkää rehua päivän luolla olleessa apila rehu paalilla kippaa nuri käärimen ilman 80 kilon lisä painoo sillonkin on siinä ja siinä nouseeko kyytiin
|
|
|||
se on vähän hutera 1010 oli ennen sellainen vaikka oli painot oli vähän väliä kyljellään
|
|
|||
me koitettii et nouseeko 150 cm rehupaali sila pacilla mut ei toivookaa Etukuormajalla just ja just tiukois paikois oli 375 3 pyörällä ku mentii kotiin
|
|
|||
en kyllä claasilla saanut koskaan omasta mielestäni tarpeeksi piukkoja paaleja veturina 155hv ja paineita niin paljon kuin räikkä kesti
|
|
|||
hyvä että on valinnanvaraa jos paali on tiukka päältä ei sano kokototuuttaa pitää olla keskeltäkin
|
|
|||
nostaa se pikkusen päälle 900 killoo toi 1010 ja rehuhan ei ollut mitään märkää... tehtiinhän sitä laasillakkii märästä rehusta monet kerrat semmosia paaleja ettei toivookaan ilman että joku kävi lisä painona
|
|
|||
se ei kerro paalin tiukkuudesta vielä mitään kun se paalaimesta tippuu muutaman viikon päästä sen näkee jos kulmat ei oo kurtussa ja paali ei oo yhtään lässähtäny niin silloin voi puhua tiukasta
|
|
|||
kulmien kurttuuteen vaikutta myös se miten paalaat et ajatko kaiken paalin keskelle vai ajatko myös reunaan laasillakkii sai kulmikkaan paalin ajettua jos vaan jakso reunoihin ajaa heinää enemmän
|
|
|||
meijän laassilla tulee sitä tiukempia paaleja mitä hiljempaa ajaa
|
|
|||
no tuokin taas pätee joka koneeseen
|
Kommentti 18 - 37 37:n joukosta Sivu: 1 - 2 |