Galleria > Yleinen > Traktorit ja koneet |
TIEDOSTO 1101/14488 |
|
|||
|
Äänestä tätä kuvaa (äänet: 4.1/5 17 äänellä) | |||||
Tiedoston tiedot | |
Tiedostonimi: | Valtra_S_28229.jpg |
Albumin nimi: | Setämies / Traktorit ja koneet |
Arvo (17 ääntä): | |
Avainsanat: | Valtra |
Kuva otettu pvm: | 05.10.2015 |
Paikkakunta: | Tampere |
Tiedostokoko: | 187 kt |
Lisätty galleriaan: | %06.%10.%2015 |
Tarkkuus: | 900 x 675 pikseliä |
Katseltu: | 3955 kertaa |
URL: | https://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=56591 |
Suosikit: | Lisää suosikkeihin |
Kommentti 7 - 26 66:n joukosta Sivu: 1 - 2 - 3 - 4 |
|
|||
Just nyt ei jaksa tehdä vertailulaskelmia pintapaineista Ässä Valtran, Missi kilpailijoiden tai vaikka sirkkelinterärenkailla olevien vanhojen lietevaunujen välillä.. Joku innokas peruskoululainen vois vetästä vertailulaskelman. Sovitaan vaikka missin painoksi 60 kiloa. Ässä Valtran takaset 1100 levyset ja näyttää kantavan bitumilla 2 ruusun väliä.. Sovitaan Ässän taka-akselille vaikka 12 tonnia koukussa/ nostolaitteissa on " kaikkia mahollista" . Vanhan sirkkelinterärenkailla olevan 6,5-8,5 kuution lietevaunun kokonaismassa vois olla hatusta heitettynä 8-10 tonnia ja mikähän niisä ois renkaan kantopinnan leveys.. Oisko huima 200mm, jolla alkaa syntyä sarkaojaa saman
|
|
|||
-> , jolla alkaa syntyä sarkaojaa samantien kun kurvaa maantieltä pellolle kelillä kuin kelillä... Sovitaan vielä että Missin stereotyyppiä kannattelee maanpinnalla vaikka 10x10mm piikkikorko ja päkiän kantopinta-alan voi tuumailla viivottimella sopivanlaisella korkokengällä liikkuvan tyttären kengänpohjasta.. Ja sitten ei muutako vaikka koko peruskoululuokka laskemaan vähä erilainen huumori tehtävä opettajaa myöten Hieman joutuu täydentään vielä kantopinta-aloja mutta eiköhän se selviä tuollee Ässä Valtra vihjeen ja monipuolisen googlen ja vihkopaperin käytön avulla kun hetken tuumailee.. Eikös monipuolisesti soveltavia tehtäviä ollut tarkoitus ruet
|
|
|||
Eikös monipuolisesti soveltavia tehtäviä ollut tarkoitus alkaa tehtailemaan peruskoulussa, siis että lähtöarvojen selvittämiseenkin pitää käyttää hieman mielikuvitusta, koska se on aitoa arkea. Tässä kyseisenlaisesta tehtävästä eräs prototyypi..
|
|
|||
Kyllä ne jotkut imee jo äidinmaidosta noi puheenlahjat. Siinä tuli Kemopetroolilta verbaali pläjäys opiksi ja ojennukseksi isäntälinjan metsänhoitajille tuulenkaatojen poiskorjaamiseksi ympäristöä vähemmän vaurioittavalla tavalla eli kantopinta-aloja laskien
|
|
|||
Leikki sijansa saakoon mutta edelleen olen sitä mieltä, että kyllä liki 18 tn painava traktori jo aikas jyrä alkaa olla ja maan tiivistäjä. Tämä ei ole puoleltani mikään valistuksellinen puheenvuoro, tehkää vaikka kutosen Caterpillarilla ne työnne. Kunhan kerroin vain oman näkemykseni.
|
|
|||
Itseasiassa arvasin jo ennakkoon että tuohon " kantopinta-alaan" tartutaan aivan varmasti ja halusin nähä minkälaista puujalkavitsiä siitä murjotaan.. Joo tottahan se on että raskaita kamppeita ovat nykyset suuret peltokoneetki suomen maassa mutta minkäpä sille voi.. Jos lietettä sun muuta paskaa on valtavasti ajettavaksi ja rehua, rehuntekua ja muokkausta tietysti suhteessa samalla mitalla niin eipä niitä ehi sitte paljo pienemmillä kamppeilla ajamaan tai sitte koneen pitää mennä yötäpäivää ympäri vuoden mutta minkälainen ihiminen se semmosta kestäis kuskina, jos kone ittesään sen kestäis..
|
|
|||
Isoja ovat koneet nykyään, siitä ei pääse mihinkään mutta samoin ovat työkoneetkin. Esim. Heinätyökoneet. Niitto 9 metriä, karhotin 9 metriä, noukkari, lietevaunun multain 9 m. Eli peltoon tulee yhdet "raiteet" 9 metrin välein ja muuhun osaa peltoa ei ajeta nurmikierron aikana, näin täällä koneketjussa missä niitin kesällä. Ja tarvii sanoa että 240 hv on ihan minimi 9 metrisen perhosen kanssa. Samoin ne ulosotolla tai hydrauliikalla toimivat työkoneet tarvitsevat voimaa ja painoa eteensä että liikkuvat. 5000kg painava karhotin ei tule ylämäkeen kevyen traktorin perässä.
|
|
|||
Tänää just luin et kui jotku farmarit on repiny hiuksiaan,ku investointitukirahat on saamatta. Onko oikeesti nii että jotku farmarit/urakoitsijat elää täsin valtion rahojen varassa. Romuttu kyllä oma näkemys oikeistolaisesta yrittäjyydestä. Sitte viel se että muualla maailmassa tällästä systeemiä ei pahemmin tunneta. Ei tarvi olla ruudin keksijä miksi isännät on nytten hätää kärsimässä,ku elinkeino tehdään nii kalliiksi,ettei auta muu kun investointituella koittaa pärjätä. No ite 100% oikeistolaisena en ole näihi vielä sortunut,koska haluan tehdä työtä joka on täysin elinkelpoinen ilman avustuksia. Tuntuu nii hullulle että valtion pitää elättää
|
|
|||
Suomalaiset yrittäjät... Täällä jos joutus pärjää omillaa ni taitas olla ursusta/zetoria isännillä. Ois kiva tietää paljo valtio on avustannu tämänki investoinnin hankinnassa?
|
|
|||
Eiköhän niitä " investointi / tuotantotukia " saa aika monet muutki yritykset pörssiyrityksiä myöten. Kuten esimerkiksi " innovaatio tuki " Ex Nokiaa myöten muistaakseni satoja miljoonia vaikka yhtiöllä itellään oli silloin miljardikassa. Samoin Äänekosken uudelle " Biotuotetehtaalle" virtaa innovaatioeuroja junalastillinen.. Niitä " innovaatio investointitukia" löytyy kyll pelkästä paperin pyörittelystä betoniseiniin ja junan pyörien / rekan renkaiden pyörimiseen..
|
|
|||
Niihä se meidän valtio syytää euroja yrityksille jotka sitte lahjottaa rahansa ulkomaille. Ihmetyttää silti kui ne muut maat pärjää ilman näitä ja Suomalaiset yritykset ei. Sitte viel tääl kehataa valittaa että ei kannata
|
|
|||
Niihä se meidän valtio syytää euroja yrityksille jotka sitte lahjottaa rahansa ulkomaille. Ihmetyttää silti kui ne muut maat pärjää ilman näitä ja Suomalaiset yritykset ei. Sitte viel tääl kehataa valittaa että ei kannata
|
|
|||
Ensinnäki Suomeen on luotu Eu avusteisesti aivan uskomaton byrokratiaviidakko johon törmää aika moni suomalaisista yrittäjistä. Virastot on pullollaan tyyppejä jotka keksii mitä typerämpiä asetuksia, jotka todellisuudessa on aina hoidettu oikealla tavalla luontaisella maalaisjärjellä. Silti näitä turhia asetuksia on tehtailemassa uskomaton määrä raukkoja joita sitte on palkattu jo pari vuosikymmentä toiset raukat valvomaan ja tietysti tämä tulee kalliiksi niin valtiolle kuin myös niille yrittäjille, joidenka elämästä nämä raukat tekevät tarkotuksella mahdollisimman vaikeaa..
|
|
|||
Kaikki byrokratian valtuuttamat rutiinitarkastuksethan tehdään suomessa yleensä aina " yleinensyyttäjä periaatteella" eli, vaikka kaikki olisikin hoidettu oikeasti hyvin niin silti valitetaan joka asiasta aivan varmasti ja kuumeisesti mietitään mistä vois väkipakolla löytyä se mistä vois valittaa virallisesti just jonku typerän ympäripyöreesti kirjotetun asetuksen nojalla, jota saa tulkita oman mielensä mukaan miten vain eri viikonpäivinä. Oleellista että siihen takerrutaan, jos oikeasti ei löydy mitään valittamista.. Esimerkki: Työsuojelutarkastaja käy tarkastuksella erään perheyrityksen tiloissa joka on palkannut kesätyöntekijän. ->
|
|
|||
Tarkastaja on alusta asti tyly, valittaa ja narisee kaikesta vaikka omistajat on rentoja ja iloisia henkilöitä jotka eivät itte kyllä narise kenellekkään ikäpäivänä.. No firman tiloissa kaikki on ok mutta koska firma sijaitsee vanhassa kiinteistössä niin rakennuksessa sattuu olemaan kellari johonka pääsee jostain takahuoneen varastosta. Kellari ei ole käytössä firmalla mutta se vaan sattuu olemaan muinaisjäänteenä siellä.. No sinne kellariin kuitenki pääsi firman takaa varastohuoneesta kun siirsi vähän tavaroita ja joo oven takaa löyty portaat alas ja jossain katossa oli taivaan ikuinen kattovalaisin johon sattu tuleen vielä valotki.. No tuosta kellarista löytyvä
|
|
|||
No tuosta kellarista löytyvästä museovalaisimesta oli joku esihistoriallinen henkilö sattunu aikanaan rikkomaan lampun suojakuvun ja siitähän sitte tuli tarkastajalle keissi tehdä valitus että " firman varastotiloissa " on vaarallinen valaisin ja se pitää uusia.. Persusteeksi ei riitä että paikka ei oo ollu silminnähden käytössä vuosikymmeniin.. Ja toinen esimerkki: Miksi uuden navetan rakentaja tarvii navetalleen samanlaisen ja saman hintaisen ympäristöluvan kun ydinvoimalalta vaaditaan? On kyse kuitenki pikkusen eri vaarallisuusasteiden toiminnoista..
|
|
|||
Montako järveä ydinvoimalat on pilanneet Suomessa, tai haiseeko keväisin ydinjäte? Vähemmän haettoa noista voimaloesta on kuin näestä kolhoosi piruista.
|
|
|||
Onko maatalous pilannu montaki järveä suomessa? Mihin ne tavallisten talojenki likakaivojen jätevedet on suodatettu vuosikymmenet siitä lähtien ku vesivessat tuli suomeen, ilman sen kummempia imeytyskenttiä ja ihan laillisesti siis.. Kyllä ne asialliset imeytyskentät toki riittäs tänäpäivänäki mun mielestä mut ennen vanhaa se on ollu lähinnä purku putki likavedelle eteenpäin joka ei sisällä tietty silmin nähtävää kiintoainesta mutta vesistöä rehevöittäviä ravinteita varmasti enempi mitä pellolta huuhtoutuu eteenpäin.. Eli kyllä ne sisävesistöjen rehevöitymiset kyll koskee aikalailla jokaista järvien valumavesistöjen ympärillä asujaa mutta liian monesti
|
|
|||
mutta aina kaikkeen lyötyy yhteiseksi syntipukiksi maanviljelijät.. Viheriät oli hallituksesa ja niitä ei tippaakaan kiinnostanu se että itämerellä risteilrvät kymmenet bahaman yms " paratiisivaltion lipun alla" seilaavat loistoristeilijät saa purkaa käymälä ja jätevesitankkinsa suomen rannikolle 22 kilometrin päähän suomen rannikosta. Sitä paskaa holahtaa kerralla mereen 4000-5000 kuutiota.. Joo kyllä on varmasti maanviljelijöiden vika että etelärannikolta löytyy hirveästi levää kesäisin.. Ja koska eteläisellä Itämerellä yleensä tuulee etelän, lounaan ja lännen välillä niin kaikki paskat ajautuu tällöin merivirtojen mukana Riianlahdelta asti suom
|
|
|||
Riianlahdelta asti suomenrannikolle ja kyllähän sitä levää sitte riittää ja piisaa suomenlahdella ja Suomen rannikkoalueilla.. Viheriät sen sijaan näpläili täysin säälittivän rikkidirektiivin itämerelle, joka suomen teollisuuden haasteellisessa tilanteessa lisäs vielä kuljetuskustannuksia.. Aivan fantastista näpräilyä jonka vaikutus on kärpäsenpaska Saharasa verrattuna tuohon oikiaan ongelmaan..
|
Kommentti 7 - 26 66:n joukosta Sivu: 1 - 2 - 3 - 4 |