Klapikoneen käyttöä

Niin se tahtoo välistä olla, että ku yhen vian korjaat niin toisaalla on kaks uutta ja vielä niin että just sillon ku sitä lisäremonttia ei kaipais.. Jos öljyvaluma näyttää lopulta tulevan sylinteriputken varrenpuoleisesta päädystä niin sillon se on sylinterivarren niistäjästefa joka sieltä tihkuu läpi. Itteltä menee nykyään kourakuormaajan taittopuomin sylinteristä tuo stefa vähä yli vuoden välein, vaikka oon kädellä pyyhkässy sen sylinterivarren läpi ettei siinä pitäis mitään rosoa olla..Täytyy ens kerralla niistäjää vaihtaessa pyöritellä sylinterivarsi sitte suurennuslasilla läpi ja tuumata pitääkö sylinterivarsi vaihtaa vai vaihtasko koko syli

Eihän tuo nyt missään ihan mahdottoman pahassa paikassa näytä olevan, näkyy ja on noin pienikin eli jaksaa helposti nostella käsin. Kemopetrollila taas "omia" nimityksiä osille, niistäjästefa. Missä kohtaa turpamutteria se on?

oppipoika: No siinä " turpamutterissa" keskellä sylinterivartta ympäröivä painetiiviste Mikä ikinä nyt sen " virallinen nimi" olikaan.. Oon senki kuullu toki jo useasti mutta ei oo jääny mieleen ku ollaan paikallisen teollisuustarvikemyyjän kans oltu aina yhteisymmärryksessä heti et " tämmönen " sylinterin päätymutteriin..

Kemopetrol: Arvasin että tartut syöttiin Onhan siellä mutterissa vaikka minkälaisia tiivisteitä ja tukirenkaita mutta onko se enään mutteri jos se ei tule kierteellä kiinni? En minäkään tiedä sen tiivisteen virallista nimeä vaikka muutamia kymmeniä on tullut vaihdettua.

Niistäjästefasta puhuu toiset ja toiset turpatiivisteestä ja kolmannet jostain muusta. Ei tuo sylinteri tekemättömässä paikassa ole mutta sanotaanko että vois olla paremminkin. Lähinnä sitä että se on hyvä että on putki hitsattu sylinteriin ja että sen putken ansiosta letkuliitos saadaan todella hyvään paikkaan näkösälle. Mutta toinen vaihtoehto ois tehä letkulla sylinteriin asti ja sellanen luukku tms. Että sen letkun saa kuitenkin hyvin vaihettua. No mutta ongelma korjaantu liitoksen tarkalla kiristyksellä ja vuoto poistu. Eli ei ollu se iso vika. Sen sijaan paalin haku reissulla puhkes valmetista eturengas ja se kyllä alko korpeemaan kun muutenkin saanu nyt urakall

Urakalla taistella näiden romujen kanssa. Että saa jotain ees tehtyä. Tuosta insinöörien suunnittelusta tuli mieleen että esim. Etukuormaimet, vanhossa on rasvanipat aisojen sisäpuolella. Uusissa hoksaneet laittaa ne ulkopuolelle. Mehtäkoneista vasta oiskin kerrottavaa mitä käytännön virheitä niistä löytyy. Ite omissa koneissa oon tehny mm. Niin että hydraulisylinteri on rehun leikkurissa paksuilla työntövarren tapeilla kiinni korvakoissa. Näin sokat irti, tapit pois ja voit laittaa saman sylinterin vaikka itsetehtyyn hydraulihalkojaan (vielä suunnitteilla se kone

oppipoika: arvasin kyllä johdannosta, että ansasta on kyse.. Kutsukoot sitä joku vaikka hydraulisenapuvoimavarrenylipaineenerottimeksi, jos siltä tuntuu.. Olennaista, jos harvemmin tarvii vaihtaa niin ottaa jokaikisen päätytiivistyksenosatekijän pöydälle / johki työkaluseinän vartaaseen roikkuun siinä järjestyksessä ja niin päin kuin ne kaikki oli sylinterin turpamutterissa/päätykorkissa/päätylaipassa/päätyvaipassa/vaippapäädyssä.. .. Ja nappaa sitte kännykällä kuvan niin kaikki pitäs mennä oikeinpäin ja oikeaan saumaan viel takaisinki..

Varmasti pistää harmittamaan nuo jatkuvat vastoinkäymiset. Metsäkoneissa tosiaan löytyy monia ei niin toimivia ja käytäntöön sopivia ratkaisuja, ahtaissa paikoissa letkuja, liittimet vierivieressä päällekkäin..

Kyllä vastoinkäymiset lopulta aina sitte loppuu onneksi ja sitte ei välttämättä pitkään aikaan ookkaan mitään ylimäärästä remontinkorjausta. Useasti monimutkaisisa kamppeissa joutuu pakolla tekeen kompromisseja että joku pätkä irtuaa nyt tuosta nuin ja letkuliitokset tulee tuohon nuin päällekkäin, että pääsee tuosta kohti aukoon ne mutta huonona puolena on se että joutuu ruuvaan kaikki liitokset irti järjestäin että pääsee käsiksi siihen letkunvaihdon kannalta oleelliseen esimerkiksi.. Mutta sille on yleensä joku syy ettei joku toinen porrastus käy päinsä ja sit pitää valita mahollisimman vähän huono kompromissi kokonaisuuden kannalta..

Tosiaan kannattaa huolella katsoa miten päin ja missä järjestyksessä vanhat tiivisteet on ja vaihtaa kaikki uusiin aina. Jos tukirenkaat on kuluneet niin äkkiä menee tiivisteet uudelleen rikki. Tilan puutehan se on usein harmina. Monesti vaan kun talvella vääntää letkua johonkin lohkoon mistä on ensin irroittanut 5-10 letkua että saa hajonneen irti ja normaai avain ei mahdu liittimienmuttereiden väliin niin mieleen tulee noitua insinööri. Joskus pienellä muutoksella saisi toimivamman ratkaisun.

oppipoika: Minkälaisen pistosahan terähammastuksen muotosen porrastuksen meinasit tehä lohkon päähän pikkumuutoksella? Vai meinasitko jotain panhuilun näköstä letkulähtöporrastusta lohkon päähän..?

Kemopetrol: en nyt ihan osaa hahmottaa että minkälaisia muutoksia sinä olet miettinyt mutta vaikka noin jos ne ovat toimiva ratkaisu Moneen muuhunkin paikkaan voisi tehdä muutoksia kuin lohko, ei tarvitsi itse tehdä lisää reikiä kouran runkoon yms. että saa mutterit ja muut auki.

oppipoika: Eiku meinasin justiin että vaikka tuommonen " sahanteräporrastus" eli kolmesta rinnakkaisesta letkulähöstä aina keskimmäinen jatkonipalla ylös viereiset syvemmälle ja sitte lohkon alemmat letkulähdöt porrastettuna " hampaan verran sivuun" eli lyhyen letkulähön kaveriksi aina korotettu letkulähtö ja toisinpäin.. Saattais aluksi näyttää hyvältä että " tuostapa otan tuon korotetun helposti irti.. No no.. On kyllä aika rajottunu tän lista-avaimen aukasuliike kuitenki.. No lähti suht helposti.. Mutta se oikee on tuommonen lyhyempi letkulähtö.. Mitenkä sen.. Ei H%&#etti!! Sitähän ei pystykkään aukaseen enään mistään!! "

Sitte semmonen " panhuilu-tyyppinen " letkulähtöjen porrastus ois jo vähä toimivampi että aina sopii lista-avain matalemman letkulähdön puolelta irrottaan ylemmäksi korotetun letkulähdön.. Tai no sopii lista-avain paikolleen sutjakasti mutta letkulähdöistä lähtevien paikallaan olevien letkujen takia tarvittavan letkun irroitus on yhtä H#%&%#ettiä kumminkin ku lista-avain ei pysty pyöriin aukaisusuuntaan kuitenkaan.. Lisäksi pitäis toivoa, ettei yksikään jatkonipoilla pitkäksi korotetun letkulähdön letkuun tartu työskennellessä mitään, joka vetää ja vääntää letkun pinkeeksi ennenkuin kuski huomaa..

Saattaapi nimittäin käydä jo niin ettei pelkkä letkun vaihto enään riitäkkään kun lohkosta on lohkastu Sittekö pitkäksi korotetuille letkulähdöille tekasee lisätuen niin sitte letkujen irroitus sekä kiristys ei onnistu enään senkään vertaa mitä silloin kun kaikki letkulähdöt lähtee samalta viivalta.. Nyt on sitte lisäksi luotu jo syvyyssuunnassa melkoisen kookas hökötys joka toimii ratkaisuna vielä huonommin kuin se vakio letkujen matriisilähtö että letkut rintarinnan samasta tasosta.. Eli vakiotyyppinen letkujen matriisilähtö siis jatkoon ehdottomasti yksinkertaisuutensa ja kohtalaisen toimivuutensa takia..

Tuo kouranrunko juttu on kyllä hyvä kysymysmerkki. Aivan varmasti lapsosia sattuu joka päivä ties minkä vempeleen suunnittelussa mutta ne pitäs kyllä huomata sitte jo prototyypin kokoonpanossa viimeistään.. Meinaan semmonen on hyvä nyrkkisääntö että: " Sen jonka joku on kasannut ilman lisäreikiä pitäisi myös purkaantua ja kasaantua uudelleen ilman lisäreikiä " . Oletuksena että levyseppähitsaaja työskentelee osavalmistuksen puolella eikä siirry sieltä työvälineineen moduulikokoonpanolinjalle..