Galleria > Yleinen > Traktorit ja koneet |
TIEDOSTO 1988/14488 |
|
|||
|
Äänestä tätä kuvaa (äänet: 3.2/5 10 äänellä) | |||||
Tiedoston tiedot | |
Tiedostonimi: | suolla.jpg |
Albumin nimi: | Nuffieldmaster / Traktorit ja koneet |
Arvo (10 ääntä): | |
Avainsanat: | leyland / patu / metsäperävaunu |
Kuvaajan nimi: | joonas |
Kuva otettu pvm: | 4.2.2014 |
Paikkakunta: | Sokojärvi |
Tiedostokoko: | 170 kt |
Lisätty galleriaan: | %04.%02.%2014 |
Tarkkuus: | 1024 x 768 pikseliä |
Katseltu: | 3754 kertaa |
URL: | https://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=53965 |
Suosikit: | Lisää suosikkeihin |
Kommentti 4 - 23 23:n joukosta Sivu: 1 - 2 |
|
|||
riippuu savotasta 7,35€/m3 tai 50 €/h plus alvit. Hehtaarien mukaan hevosvoimat. Jos päätöikseen tekisi, olisihan se kalusto uusissa, mutta kun sivuhommina tekee sen jokusen satatuntia vuoteen niin siihen hinta-laatu kohdallaan, ja samalla toimii harrastekoneena tuo, kun on harvinainen ja erikoisempi traktori.
|
|
|||
melko kova tuo mottihinta, moni metsäkonealan yrittäjä olisi tyytyväinen tuollaiseen hintaan.
|
|
|||
Maataloustraktorin edut metsässä on muualla kuin "bulkkiajossa" missä suorite on vain puuta tienvarteen mahd. nopeasti. Maataloustraktorilla ei pysty kilpailemaan metsäkoneen tehokkuuden kanssa, joten jos mielii oikeasti saada hommasta jotain on kuutiohinta kovempi. Kolmisenkymppiä teko ja ajo täälläpäin motille metsäkoneilla kun metsä ensiharvennusta, mitä asiakkaat ovat hintoja kertoneet.
|
|
|||
Oesi ies keltanen Eräälle kaverilleni ajoin tässä 4,5 e mottitaksalla, mutta olen mielestäni sinnepäin senverran velkaa että ei enempää ilennyt pyytää. Ja 125 mottia hyvällä paikalla. Toissakesänä kun teetin motolla hankintaa jäi siitä omalle ajolle n. 7 euron hinta, normaalisti kyllä hyöty on pienempi kun hakataan pienempää puuta ja tekotaksa on suurempi.
|
|
|||
Nuffieldmaster: Tässä tulee se näkökanta ero, onko työn teettäjä vai tekijä, toiselle hinta on aina liian halpa ja toiselle kallis. Tuo on siis ensiharvennuksen ajotaksa ja se muuttuu poistettavan puunkoon mukaan? Vaikuttaako ajomatka hintaan? Mitä etuja lasket maataloustraktorille metsässä varrattuna metsätraktoriin? Siis vain metsässä, ei tiellä siirtoajossa. Mutta pääasiahan on että sinulla riittää töitä ja saat sellaisen korvauksen kuin näet tarpeelliseksi.
|
|
|||
Keskimääräinen taksa tuo. Vain harvoin tulee ajoja, joissa mottitaksa käytössä. Pääsääntöisesti tuntihommina menee. Plussat on kun kerätään pieniä määriä, esimerkiksi tuulenkaatoja, ei koneen kuljetuksia ja pieniä määriä eivät metsätraktorilla lähdekkään keräämään. Jatkettu lähikuljetusmahdollisuus, pienemmät vauriot esimerkiksi puistohakkuissa, asuntoyhtiöiden pihahakkuissa, pihapiirihakkuissa.
|
|
|||
Vähälumiseen aikaan myös vaurioriski juuristolle on paljon pienempi kevyellä traktorikalustolla.
|
|
|||
Tuon muutamien kymmenien tuulikaatorunkojen keräämisen alle kirjoitan mutta nuo muut plussat taitaa mennä jo ohitse varsinaisesta metsätaloudesta ja tieajoon osa. kokemukseni mukaan juuristovaurioiden kannalta on tärkeää että traktorissa riittää vetokyky niin että kulkee ilman ruopimista ja että tarvii ottaa vauhtia pahempiin paikkoihin. 4 vetävää pyörää vs 8 niin on iso ero meneekö kulkuneuvo sinne mihin haluaa vai vähän sieltäpäin. Mutta nämä ovat mielipide asioita ja ikuisia väittelyn aiheita
|
|
|||
Ajokone pesee traktorin aina metsässä. Mutta näihin pikku ajoihin ja on halvan traktorin yhdistelmän ylläpitäminen luultavasti paljon edullisempaa. Helppo ja halpa korjata jos/kun remonttia tulee.
|
|
|||
http://www.youtube.com/watch?v=FtCV-vkeFPU Tuollanen saattaa jossain pehmeikkö hommissa olla jopa pientä(pienipyöräistä) ajokonetta menevämpi. Isot renkaat ja painon jakautuminen isommalle alalle yms. On tosin ajokoneen hintanen
|
|
|||
Minä en ole koskaan nähnyt ajokoneen pesevän traktoria metsessä. Tämä keskustelu siitä mikä on missäkin hyvä on sellainen väittely kohta että siinä velatkin muuttuu saataviksi.
|
|
|||
heh Sikäli jännä, miten metsäkonefoorumeilla väitetään "toukojäärien" painavan heidän taksansa alas, mutta en kyllä pysty itse laskemaan hintaa edes tuolla kymppitonnin räppänällä sellaiselle tasolle, jolla nämä metsäkonemiehet ajavat on se niin halpa kun tehdään bulkkiajoa.
|
|
|||
Suurin osa konemiesten tienesteistä tulee kuitenkin toukojäärien metsistä. Kyllä se jotenkin tuntuu että traktorimiehet vie mettäkone ja sora-automiehiltä leivän, vaimon, mökit, talot ja tuhkatin uunista.
|
|
|||
Yhä enenevässä määriin metsällä on muita omistajia kuin toukojäärät, isossa kaupungissa asuva nainen on nykyään yllättävän usein puun myyjänä. Väittäisin että puolet myyjistä on muita kuin maanviljelijöitä. esim. sijoittajia, metsän perineitä kaupunkilaisia, kuolinpesiä, yms.
|
|
|||
Ja metsät on myös sen näköisiä
|
|
|||
En lähtisi yleistämään että jokin omistajaryhmä pitäisi metsästään huonommin huolta kuin jokin toinen, kaikissa ryhmissä löytyy niitä jotka pitää metsistä huolta ja niitä jotka tavoittelee vaan hetkellisiä tuottoja ilman että tulevaisuutta ajatellaan. Ja lisäksi tulee se että miten hoidettu metsä on kenenkin mielestä hoidettu oikein, näkemyksiä tuntuu olevan aika paljon.
|
|
|||
Omasta mielestäni harvennusmallit ovat tehty liikaa koneiden ehdoilla. Ainakin metsäfirmat tuntuvat hakkaavan ensiharvennukset niin harvaksi, että seuraavan kerran käydään vasta päätehakkuilla kopasemassa puita pois. Kun ensiharventaa vanhanmallin mukaan, niin väljentää saa 2-3 kertaa ennen päätehakkuuta. Syyksi luulen loppupeleissä konetyön kalleutta harvennuksilla. Metsuritöinä teetätettynä ennen metsäfirmatkin teetätti monta harvennusta, mutta nyt ei vissiin konetyönä enää kannata, ja loppu metsuriporukka joka on aikapalkkaista ei kykene enää oikeaan tuottavaan hakkuutyöhön joka pärjäisi hinnalla koneelle.
|
|
|||
Juuri tämän vuoksi onkin hyvä että jokainen saa hoitaa omat metsänsä melkein niin kuin haluaa, saa kasvattaa riukumetsää tai tukkia oman mielen mukaan Onko Nuffieldmasterilla todellista tietoa siitä että kuinka paljon halvemmalla metsurit tekivät entisaikaan harvennukset kuin koneet nykyisin? Vai onko kyseessä täysin arvailuja kannatavuuksista nykyään ja ennen?
|
|
|||
Jotain laskettukin, isä ja setä yht. 80v tehneet noita hommia. Kahdeltaan tekevät sen verran edelleen puuta, että leylandilla pitää tosissaan ajaa jos perässä pysyy, vaikka toinen jo eläkkeellä. Silloin kun tekivät niin yksi ajokone oli pelkästään heidän perässä koko ajan. Noita vain ei ole enää montaa tekijää... Joskus Tornatorin johtaja sanonut, että ei se metsuritöinä ole harvennus sen kalliimpaa ainakaan, mutta ajan muoti on nyt toinen. Kunnon metsureita, jotka tekevät töitä, on vähän saatavilla. Eräs tiimi tehnyt viime keväänä keskim. yli 3000 tainta päivään, ei moni kone tee samaa, saati tuntiliksa ukko... mutta vielä on näitä tervaskantoja, uud
|
|
|||
Ihan mielenkiinnosta kyselin kun itsellä ei ole tämä päivän tietoa metsurin €/m3 kustannuksista. Kone kustannus on jollain tapaa tiedossa. Jos metsurin motti taksa on sama niin ei siinä tili kovin iso ole, esim ensiharvennuksessa jos ei tee jotain 15-20 mottia päivässä jatkuvasti. Mikä on käytännössä mahdottomuus.. On totta että nykyään on harvassa ne miehet ketkä tosissaan ottaa ne viimeiset motit/raivatut aarit päivä tuotokseen.
|
Kommentti 4 - 23 23:n joukosta Sivu: 1 - 2 |